Virtsaamistottumukset - voiko elintapojen muutoksella vaikuttaa?
Miten elää inkontenssin kanssa

Virtsaamistottumukset - voiko elintapojen muutoksella vaikuttaa?

Joskus elintapamuutoksilla voidaan parantaa virtsarakon hallintaa. Muun muassa ylipaino ja tupakointi ovat mahdollisia syitä virtsarakkovaivoihin.

Virtsarakon hallintaa voi edistää monella eri tavalla. Tämän voi aloittaa niinkin yksinkertaisesti kuin käymällä läpi omat elintavat.

Tarpeettomat WC-käynnit

Monet käyvät WC:ssä aina, jos sellainen on lähettyvillä, esimerkiksi ennen kotoa lähtöä tai automatkaa. WC:ssä käyntiä varmuuden vuoksi kannattaa välttää, sillä virtsarakko tottuu tiheisiin WC-käynteihin ja tuntuu täyttyvän nopeammin.

Tapa opitaan jo lapsena. Monet vanhemmat pyytävät lapsiaan käymään WC:ssä aina kun mahdollista, esimerkiksi ennen ulkoleikkeihin lähtemistä, automatkaa ja niin edelleen. Tämä johtaa jatkuvaan ja turhaan virtsarakon tyhjentämiseen. Tapaa jatketaan usein aikuisena, mikä voi johtaa virtsarakon yliaktiivisuuteen.

Rasvaa kannattaa välttää

Virtsarakon rauhoittumista voi edistää käymällä läpi syömis- ja juomistottumukset. Hedelmämehujen, kahvin, teen ja alkoholin juominen voi totuttaa virtsarakon usein tapahtuvaan tyhjentämiseen. Juo vuorokauden aikana kohtuullisesti nestettä. Jos juot liikaa, joudut käymään usein WC:ssä, yölläkin useasti, ja pidättely voi olla vaikeaa. Noin 1,5–2,5 litraa nestettä vuorokaudessa on sopiva määrä.

Myös syömistottumukset vaikuttavat virtsaamispakkoon. Rakon toimintaa voi normalisoida syömällä vain vähän ruokaa, joka sisältää paljon kolesterolia, sokeria tai rasvaa. Vältä myös vahvoja mausteita ja esimerkiksi makeutusaineita, jotka voivat ärsyttää rakkoa.

Nuku hyvin!

Unenaikaiset hengityskatkokset (uniapnea) voivat aiheuttaa tiheää virtsaamisen tarvetta yöllä. Keskustele hengityskatkoksista perheen kanssa (perheenjäsenet ovat luultavasti huomanneet vaivasi) ja käänny lääkärin puoleen. Lääkäri voi antaa lähetteen uniapneavastaanotolle.

water
Tavallisesti on hyvä juoda 1,0–1,5 litraa vettä vuorokaudessa.

 

Stressi vaikuttaa myös virtsarakkoon

Rauhaton olo vaikuttaa myös virtsarakkoon, ja näin ollen rentoutuminen rauhoittaa rakkoa. Huoli, pelot ja stressi aktivoivat virtsarakon, minkä vuoksi WC:ssä joutuu käymään usein. Sama koskee myös ylipainoa. Ylipaino voi lisätä painetta virtsarakossa. Laihtuminen voi lievittää oireita. Myös tupakointi voi rasittaa rakkoa niillä, joilla esiintyy ponnistusinkontinenssia. Tupakoitsijoilla on usein tupakkayskää, joka voi aiheuttaa virtsankarkailua.

Virtsateiden toiminta

Virtsarakon tehtävä on varastoida virtsaa ja tyhjentyä täytyttyään. Rakon seinämä on joustava ja venyy rakon täyttyessä munuaisista tulevalla virtsalla. Virtsarakon ja virtsaputken yhtymäkohdassa on kaksi lihasta, sisempi ja ulompi lihas. Nämä lihakset ympäröivät virtsaputkea. Ulompi sulkijalihas on tahdonalainen, sisempi sen sijaan toimii tahdosta riippumatta.

Kun virtsarakko on sopivan täynnä eli sisältää 2,5–5 dl virtsaa, aivoihin lähtee signaali, että on tyhjennyksen aika, ja tulee tarve virtsata. Normaalisti virtsaa pystyy pidättelemään WC:hen asti.

Kun on aika virtsata, aivot lähettävät signaalin virtsarakkoon, joka supistuu. Ulompi sulkijalihas rentoutuu mahdollistaen virtsaamisen. Virtsauksen jälkeen virtsaputki sulkeutuu.

Lantionpohjan lihakset ja sidekudokset pitävät virtsarakkoa ja virtsaputkea paikallaan. Näiden kudosten tärkeä tuki auttaa estämään virtsankarkailua. Tästä syystä lantionpohjan lihasten harjoittaminen ja vahvistaminen on tärkeää. Virtsatiet koostuvat virtsanjohtimista, virtsarakosta ja virtsaputkesta.